Saksalaiset turistit Suomessa | Itsearviointi

Meille ei varsinasesti ole annettu itsearviointitehtävää, mutta ajattelin tehdä sellaisen kuitenkin. Se oli tosiaan ensimmäinen ohjelma, jonka olen ikinä suunnitellut. Ja näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut viksua näyttää sitä isosikolleni, joka on opiskellut matkailualaa ja ollut matkaoppaana ihan ulkomailla asti.

Kokemukset tekevät ihmisestä viisamman, eikö vain?

Joten. Minun olisi kannattanut käyttää enemmän aikaa itse ohjeman tekoon. Nähtyäni muiden töitä, havaitsin, että omani oli aika kömpelö ja hyvin epätarkka muiden silmään. Ehkäpä olen oppinut entisältä äidinkielen ja kirjoittajaohjelmien opettajalta Marjolta liiankin hyvin, että asioita kannattaa jättä lukijan varaan varsinkin, kun on tekemässä suunnitelmaa, jonka varassa jotkut (joskin kuvitteelliset) henkilöt elävät viikon. Eli, ensikerralla teen tarkemman suunnitelman. Sillä vaikka minä ehkä ymmärrän hämäriä muistiinpanojani ja mielestäni olen tarpeeksi tarkka, saatan jättää liikaa epävarmuuden ja ehkä-asenteen alle.

Ensikerralla muistan myös, että kun kyseessä on seniori-kansalaiset, he heräävät aikaisin. Eli jos ohjattu ohjelma alkaa myöhemmin päivällä, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä he tekevät aamupäivän. Keskityin aivan liikaa matkoihin, enkä itse ohjelmiin, joita olisi ollut helppo järjestää; valitsin aika mahtavat paikat pysähdyksille ja tein oivallisen vaihtoehtomatkan henkilöille, jotka eivät halua vierailla kaupungeissa, joissa suuri osa matkailijoista käy. Ja ehkä, ihan ehkä Suomen klassikoita on hyvä nähdä.

Lisäksi olisi ollut hyvä kirjoittaa kaupunkien nimet. Keskityin liikaa tarkkoihin osoitteisiin, jolloin vain minun päässäni on valitsemani kaupungit.

Tässä olisi ollut myös hyvä hetki mainostaa erilaisia asioita, mitä Suomessa on mahdollista tehdä matkaillessa. Ja visuaaliseen olisi ollut hyvä panostaa ylipäätään enemmän; esitykseni oli aika nuiva ja jouduin puolustelemaan sitä hyvinkin paljon.

Mutta tästäkin on hyvä oppia. Itse olen aika tyytyväinen, sillä vikoineen kaikkineen tämä ohjelma on minun tekemäni, enkä oikeastaan edes yrittänyt peittää omaa kädenjälkeäni; löysin aika mahtavia paikkoja. Toivon, että sain muutkin innostumaan ja kiinnostumaan erilaisista kahviloista ja paikoista, mitä löysin, sillä minä haluaisin käydä kaikissa. Jopa siinä Kahvila-Konditoria Piparissa, koska hei, huonon elämyksen jälkeen osaa arvostaa hyviä elämyksiä.

Olen tyytyväinen senkin takia, että todella tein töitä tämän eteen. Olen onnellinen ja ylpeä, koska lukiokaan ei saanut minua innostumaan koulutksesta ja tekemään töitä oppimisen eteen (muutamaa oppiainetta lukuunottamatta). Jaskoin oikeasti nähdä vaivaa työn eteen, eikä sitä iloa latista oikeastaan mitään.

Uusia töitä ja tehtäviä odottaessa. Laitan loppuun vielä muutamia suosikkilainauksiani.