Maanantaina siirryin Torassieppiin. Asun tilalla, jossa naaureitani ovat suloisen ihanat porot. Täällä asuu lisäkseni kolme muuta neitokaista, joista kahden kanssa puhuminen sujuu englanniksi. Olen tutustunut ja mielestäni vähintään kaverustunut monen työkaverini kanssa (täällä pyörii oppaiden lisäksi kokkeja ja koirienhoitajia mm.) enkä ole kohdannut yhtäkään ihmistä, jonka kanssa en tulisi toimeen. Vähän on hassua, sillä nämä lapissa työskentelevät ja asuvat käyvät huomattavasti nopeammalla teholla kuin minä.
Mutta niin. Maanantaina toimin kuskina, ajoin porukkaa Jeris-Torassieppi-Harriniva-välillä. Ajan yleensä kahdeksanpaikkaista autoa, joka on takavetoinen, joten kyyti on välillä vähän keikkuvaa ja keinuvaa.
Nyt tiistaina ja nyt keskiviikkona olen ollut Jeriksellä avustamassa safaria, johon kuuluu hiihto, kotaruokailu ja lumikenkäily - ja ihan tuossa kyseisessä järjestyksessä. Tiistaina omalta osaltani hiihto jäi välistä, sillä sytytin ensimmäisen tuleni (!!!) josta laitoinkin linkin Periscopeen. Joskin hurmioissani ehkä sanoin vähän rumia sanoja. Mutta tosiaan. Keräsin tarvikkeet keittiöstä ja vein ne kotaan, sytytin tulen ja varmistin että kaikki on kunnossa. Ruoaksi oli poroburgereita, jotka opas valmisti. Olivat muuten paljon parempia kuin McDonalds-burgerit! Sitten pieni ruokalepo ja lumikengille, mars!
Tänään, melkein kuin maailman parhaana lahjana, pääsin vetämään itse hiihdon ja lumikenkäilyn! Ihan itse. Oppaan polvi on huonossa kunnossa, joten hän ei voi vetää niitä, joten hän hoiti ruoat ja muut, kun taas minä vedin porukkaa. Oli sikahauskaa! Uskomaton kokemus. Safari oli minulle ensimmäinen, missä oli mukana lapsia, jotka ottivat kaiken riemun irti lumesta. Samoin aikuiset asiakkaat, he kaikki olivat hyvin riemuissaan. Tunsin onnistumisen riemua. Jalkani kyllä varmaan tappavat minut huomenna. Mutta on se sen arvoista.
Huomenna pääsen kuskiksi jälleen ja ensimmäistä kertaa Pallas-tunturille, jossa on maailman toiseksi puhtain ilma! Aion impata keuhkoni täyteen!
Mutta tässä tästä viikosta. Ensiviikko on vähän ehkä-viikko, saatan jäädä Torassieppiin tai mennä Harrinivaan. Olen hyvin innoissani, kävin miten tahansa. Olen oppinut paljon kaikkea tärkeää ja hyödyllistä, olen jopa avustanut Lumilinnan (="iglu") sänkyjen petaamisessa. Oli aika hauskaa!
Vielä kuvia perään, tottakai.
 |
| Torassieppi - museo |
 |
| Torassiepin porotilan museon maisemaa |
 |
| Museon vanhoja oppikirjoja |
 |
| Turhantärkeä kahvitauko |
 |
| Le kelkka |
 |
| Ja pakollinen kisukuva, jonka äitini lähetti aamulla. Because of my birthday! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti