torstai 18. elokuuta 2016

Nahkatakki naulaan

Vau. En voi oikein muuta sanoa.

Tämä blogi on tullut nyt tiensä päähän. Kirjaimellisesti. Uskomatonta, miten usein olen jaksanut tänne päivitellä asioita. Kaikki alkoi tämän blogin kannalta tapahtuma-avustajakoulutuksesta, jonka kävin viime kesänä. Ja nyt vuosi myöhemmin, se on palvellut myös aikuiskoulutuksessani matkailualan maailmaan. Olen aika huvittunut miten paljon tätäkin blogia on käyty katselemassa:


Kuten jo sanoin, vau. 2 092 sivun katselua. Mitä ihmettä!

Tämä blogi on kuitenkin tullut tiensä päähän. Minun maailmassani alkaa uusi vaihe, käännän vähän raskain käsin, mutta myös hyvin tyytyväisenä itseeni uuden sivun ja aloitan uudelleen. En toki rupea poistamaan tätä blogia, sillä täällä on palasia minun elämästäni ja niitä on varmasti joskus kiva käydä katselemassa uudestaan. Kuka sitä ikinä tietääkään.

Mapetuai15; olette olleet aivan mieletön porukka erilaisia ihmisiä ja vaikka en hirveän uskonnollinen olekaan, tulee mieleeni veisu Tilkkutäkki. Olette kaikki mahtavia ihmisiä, olette ihan ykkösiä. Toivottavasti elämänne maistuu makealta ja olette iloisia. Älkää jääkö jumiin, tai jos jäätte, ojentakaa kätenne niin joku auttaa teitä eteenpäin. Ja jos näätte jonkun, joka seisoo paikallaan avuttomana, ojentakaa silloinkin kätenne. Eletään elämää yhdessä eteenpäin!

Summa summarum;
 - 70 lähipäivää takana.
 - Yhteensä 17 viikkoa työharjoittelua.
 - Viisi kolmosta, yksi kakkonen.
 - Ja aivan törkeän paljon hyviä muistoja.

Tältä meidän vuosi näytti. Mapetuai16, teidät on haastettu!

<3;llä Hanna

PS. Mun uusi, ikioma tosisoma blogi löytyy tästä, jos haluaa lukea mitä mulle kuuluu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti