Okei, nyt on lähtenyt kolmas viikko työharjoittelua käyntiin ja olen jo nyt uupunut.
Minun normaali työpäiväni lähtee käyntiin kahvikupilla ja jos ole avaamassa, pohjan tarkistamisella. Minä hyllytän, kannan tankkeja ja nestekaasuja (lämpölampuille), pyyhin pöydät, lakaisen terassin.
Pääasiassa suoritan myyntityötä, johon kuuluu pöytiintarjoilu ja oliivit. Mitään ihmeellisiä drinkkejä en ole Emiliassa tehnyt, eikä sielä ole mitään erikoisoluita, kuten Albertissa. Viinejä on eniten, mutta niitäkin on erittäin vähäinen määrä.
Viikkotuntini ovat olleet 40, paitsi ensimmäisellä viikolla jolloin tein 46.
Olen päässyt tarjoilemaan kokouskabinettiin, valmistelemaan saunakabinetin, hyllyttämään Klubin ja avustanut respan kanssa.
Mitään ihmeellisen uutta ei ole tapahtunut, joten tästäkin tulee lyhyt teksti. Eikä minulla edes ole kuvia joita änkeä tähän, koska en saa niitä ulos kännykästäni.
maanantai 6. heinäkuuta 2015
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Kokemus kertoo
Meille tuli tehtäväksi kirjoittaa eiliseltä, kun Lauri-niminen henkilö tuli kertomaan meille kokemuksistaan tapahtuma-alalta. Hän työskentelee yrityksessä Suomen Tapahtumaratkaisut.
Kysyin jälleen kerran, mikä on ollut pahin moka, mitä on tapahtunut ja hän kertoi meille rikkoneensa lavanrakenteita vahingossa kaatamalla ne. Kuulemma ei ollut halpaa hupia.
Lisäksi meille kerrottiin mm. Sonispheresta, jolloin sää kusi koko homman ja kivasta viemäri-episodista. Puhuttiin fiksuja lauseita, jotka irroittamalla kontekstista voi saada ihan hyviä ohjeita muihinkin töihin. Esim:
- Älä jätä omia hommiasi kesken auttaaksesi muita, etteivät omat hommasi jää laahaamaan tai kokonaan tekemättä
- Muista kysyä apua, jos et ole ennen tehnyt kyseistä työtä tai jos jokin ei luonnistu
- Älä ota kontollesi liikaa töitä ja ota selvää, kuka on esimiehesi (anna vain esimiehesi käskyttää sinua)
- Ihmisiä on hyvä tietää, yhteydet ovat tärkeä asia alalla kuin alalla
Loppuun kissakuva piristämään elämää.
Kysyin jälleen kerran, mikä on ollut pahin moka, mitä on tapahtunut ja hän kertoi meille rikkoneensa lavanrakenteita vahingossa kaatamalla ne. Kuulemma ei ollut halpaa hupia.
Lisäksi meille kerrottiin mm. Sonispheresta, jolloin sää kusi koko homman ja kivasta viemäri-episodista. Puhuttiin fiksuja lauseita, jotka irroittamalla kontekstista voi saada ihan hyviä ohjeita muihinkin töihin. Esim:
- Älä jätä omia hommiasi kesken auttaaksesi muita, etteivät omat hommasi jää laahaamaan tai kokonaan tekemättä
- Muista kysyä apua, jos et ole ennen tehnyt kyseistä työtä tai jos jokin ei luonnistu
- Älä ota kontollesi liikaa töitä ja ota selvää, kuka on esimiehesi (anna vain esimiehesi käskyttää sinua)
- Ihmisiä on hyvä tietää, yhteydet ovat tärkeä asia alalla kuin alalla
Loppuun kissakuva piristämään elämää.
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Työharjoittelusta
Meillä oli etätehtävänä päivitellä juttuja töissäoppimisista, joita on tällä viikolla suoritettu. Itsellä tuli tällä viikolla kasaan 35,5 tuntia Albertin kellarissa.
Niille, jotka eivät kyseistä paikkaa tiedä tai tunne, Albert on olutpainoitteinen baari, joka kuuluu Tawast Groupiin yhdessä hotelli Emilian (johon menen myöhemmin harjoitteluun), Piparkakkutalon, Skogsterin ja Tampereella sijaitsevan baarin kanssa (jonka nimeä en nyt heti muista).
Töihini kuuluu kaikki. Blokkaus, myynti, avaus, sulku, misaus, hyllytys, kokkaus (R-menu)... KAIKKI. Mahdollinen.
Olen siis kolmatta kertaa Albertissa harjoittelussa, joten kaikki alkaa sujua rutiinilla. Menen vuoroon, kahvi tippumaan, tyhjennän edellisillan viimeiset tiskit, uuni päälle, leikkaan hedelmät, haen lehdet, vien pihalle viltit, pehmusteet ja kyltit, sytytän ulkovalot, laitan stögikset pöytiin ja kiehutan vettä. Sitten vain odottelemaan että asiakkaat saapuvat.
Sulkemisessa blokkaan loput tiskit, tyhjentelen koreja puhtaista tuopeista ja laseista, pyyhin pöydät ja tiskin. Tyhjennän pesukoneen.
Viihdyn sekä blokkaamassa, kokkaamassa ja tiskin takana myymässä. Kaikki ovat todella mukavia hommia ja pointtinahan on se, että pyrin tekemään omalta osaltani homman helpoksi Tuomolle ja Paulalle, jotka ovat minusta vastuussa.
Albertissa on ke-to karaokea, perjantaisin livebändi (ei sisäänpääsymaksua) ja lauantaina ei erityistä ohjelmaa, mutta joka viikko on silti erillainen ja tuo perusranka muuttuu aika-ajoin. Esim. kuun viimeisenä keskiviikkona on AP-klubi, jolloin lavalle menee kolme eri artistia. Heille on ruokailu ja he saavat juomalippuja, joilla saa tietyt tuotteet ilmaiseksi (lyödään pöytään ja maksetaan myöhemmin, tai näin olen sen käsittänyt) ja aina silloin tällöin on yksityistilaisuuksia, joihin yleensä tilataan ruoka Piparkakkutalosta.
Enpä oikein osaa sanoa mitään erityistä. Tein oman drinkin (2cl Jim Beam, 2cl Sour apple, kola).
Että ihan 5/5.
Niille, jotka eivät kyseistä paikkaa tiedä tai tunne, Albert on olutpainoitteinen baari, joka kuuluu Tawast Groupiin yhdessä hotelli Emilian (johon menen myöhemmin harjoitteluun), Piparkakkutalon, Skogsterin ja Tampereella sijaitsevan baarin kanssa (jonka nimeä en nyt heti muista).
Töihini kuuluu kaikki. Blokkaus, myynti, avaus, sulku, misaus, hyllytys, kokkaus (R-menu)... KAIKKI. Mahdollinen.
Olen siis kolmatta kertaa Albertissa harjoittelussa, joten kaikki alkaa sujua rutiinilla. Menen vuoroon, kahvi tippumaan, tyhjennän edellisillan viimeiset tiskit, uuni päälle, leikkaan hedelmät, haen lehdet, vien pihalle viltit, pehmusteet ja kyltit, sytytän ulkovalot, laitan stögikset pöytiin ja kiehutan vettä. Sitten vain odottelemaan että asiakkaat saapuvat.
Sulkemisessa blokkaan loput tiskit, tyhjentelen koreja puhtaista tuopeista ja laseista, pyyhin pöydät ja tiskin. Tyhjennän pesukoneen.
Viihdyn sekä blokkaamassa, kokkaamassa ja tiskin takana myymässä. Kaikki ovat todella mukavia hommia ja pointtinahan on se, että pyrin tekemään omalta osaltani homman helpoksi Tuomolle ja Paulalle, jotka ovat minusta vastuussa.
Albertissa on ke-to karaokea, perjantaisin livebändi (ei sisäänpääsymaksua) ja lauantaina ei erityistä ohjelmaa, mutta joka viikko on silti erillainen ja tuo perusranka muuttuu aika-ajoin. Esim. kuun viimeisenä keskiviikkona on AP-klubi, jolloin lavalle menee kolme eri artistia. Heille on ruokailu ja he saavat juomalippuja, joilla saa tietyt tuotteet ilmaiseksi (lyödään pöytään ja maksetaan myöhemmin, tai näin olen sen käsittänyt) ja aina silloin tällöin on yksityistilaisuuksia, joihin yleensä tilataan ruoka Piparkakkutalosta.
Enpä oikein osaa sanoa mitään erityistä. Tein oman drinkin (2cl Jim Beam, 2cl Sour apple, kola).
Että ihan 5/5.
maanantai 25. toukokuuta 2015
Museomarkkinat
Viimeviikolla on taas tapahtunut kaikenlaista. Kävimme taidenäyttelyssä katsomassa Martta Wendelin tekemiä maalauksia, lehtiin tehtyä taidetta, postikortti- ja kirjakuvituksia. Ne ovat kauniita ja itse tykkäsin todella paljon hänen kuvitustavastaan.
Kävimme myös tutustumassa Petäys resortiin, joka siljaitsee todella kauniilla alueella Lepaan takana, Tyrvännössä. Sielä voi nauttia ilmaista minigolfia, laittaa veneensä laituriin, saunoa, olla paljussa, heitellä fresbeegolfia, siellä on tennis- ja jalkapallokenttää. Huoneet, kokoustilat ja konfrenssitilat ovat siistejä ja värikkäitä. Itse matkaisin sinne todella mielelläni.
Ja tottakai Museomarkkinat. Sekä ulko- että sisätilassa ollut tapahtuma oli täynnä työntekijöitä pukeutuneena 1800-luvun lopun, 1900-luvun vaihteen ja 1900-luvun alun asuissa. Taidenäyttelyä, luentoa ja myyntikojuja, kahviota unohtamatta. Meillä oli tehtävänä kirjoittaa päivästä hahmojemme silmin, joten keksin, että hahmoni on vanhanaikainen kotiopettaja (vaikka olinkin värikkäämpi kuin vanhan ajan mustavalkoiset, ainakin valokuvissa). Kotiopettaja-kuvaus sopii tavallaan myös siinä mielessä, että työtehtäväni oli askarrella lasten kanssa.
"Saavuin paikalle hyvissä ajoin ja kokeilin tehdä itse ensin kissan, perhosen ja rannekorun, joita oli mahdollista tehdä paperista omalla pisteelläni. Kanssani olivat Piritta ja Janne, ja minulla oli hyvä näkyvyys pisteeltäni erääseen taidehuoneeseen ja valokuvauspisteelle. Päivä alkoi hitaasti, sillä ulkotilassakin oli aktiiviteetteja ja myyntipisteitä. Piritta, joka oli vastuussa minusta ja Jannesta sai meille ensimmäiset asiakkaat sivuaktiiviteetin, 'Satusuunnistuksen' avulla. Tarkoitus oli etsiä paperissa olevia esineitä, kuten hunajapurkki, kekä ja lapio. Löydettyään kuvia vastaavat esineet paperista ympyröidään oikea kuva ja kun kaikki on löydetty, saa pyöräyttää onnenpyörää ja valita itselleen palkinnon; avolehtiö, paperinukke tai taiteltava säästöpankki.
Pisteellä kävi hitaaseen tahtiin ihmisiä, joiden kanssa juttelin ja joita autoin paperien kanssa leikkimisissä. Minusta oli todella mukavaa, varsinkin kun pisteellä kävi tekemässä paperikoristeita myös vanhemmat ihmiset ja välillä myös kanssatyöntekijöitä. Juttelin myös sanan jos toisenkin Piritan kanssa.
Taukokahvi maistui hyvältä, samoin salaatti ja munkit. Ja mehu, tottakai. Tykkäsin tehdä töitä ympäristössä, jossa ei pääse olemaan jatkuvasti. Viihdyn vaatteissani, eivätkä kenkänikään hierrä. Ja etenkin lasten kanssa oli hauskaa tehdä."
En oikein keksinyt pidempää sepustusta. Mitään ihmeellistä kun ei oikein tapahtunut. Koko päivä meni mukavasti, rauhallisesti, eikä varsinkaan mitään pahaa tai ongelmallista tapahtunut. Lisäksi pää on vieläkin vähän sekaisin elilisestä (sunnuntai) lisävoimankäytöstä. Auts, sanonpahan vain.
Hierojapalveluita, anyone?
Aivan, loput kuvat museomarkkinoilta!
Joo. Oli tosi kivaa!
Kävimme myös tutustumassa Petäys resortiin, joka siljaitsee todella kauniilla alueella Lepaan takana, Tyrvännössä. Sielä voi nauttia ilmaista minigolfia, laittaa veneensä laituriin, saunoa, olla paljussa, heitellä fresbeegolfia, siellä on tennis- ja jalkapallokenttää. Huoneet, kokoustilat ja konfrenssitilat ovat siistejä ja värikkäitä. Itse matkaisin sinne todella mielelläni.
Ja tottakai Museomarkkinat. Sekä ulko- että sisätilassa ollut tapahtuma oli täynnä työntekijöitä pukeutuneena 1800-luvun lopun, 1900-luvun vaihteen ja 1900-luvun alun asuissa. Taidenäyttelyä, luentoa ja myyntikojuja, kahviota unohtamatta. Meillä oli tehtävänä kirjoittaa päivästä hahmojemme silmin, joten keksin, että hahmoni on vanhanaikainen kotiopettaja (vaikka olinkin värikkäämpi kuin vanhan ajan mustavalkoiset, ainakin valokuvissa). Kotiopettaja-kuvaus sopii tavallaan myös siinä mielessä, että työtehtäväni oli askarrella lasten kanssa.
 |
| Silmät kii ja Susa nauraa. Tais olla rattoisaa. |
"Saavuin paikalle hyvissä ajoin ja kokeilin tehdä itse ensin kissan, perhosen ja rannekorun, joita oli mahdollista tehdä paperista omalla pisteelläni. Kanssani olivat Piritta ja Janne, ja minulla oli hyvä näkyvyys pisteeltäni erääseen taidehuoneeseen ja valokuvauspisteelle. Päivä alkoi hitaasti, sillä ulkotilassakin oli aktiiviteetteja ja myyntipisteitä. Piritta, joka oli vastuussa minusta ja Jannesta sai meille ensimmäiset asiakkaat sivuaktiiviteetin, 'Satusuunnistuksen' avulla. Tarkoitus oli etsiä paperissa olevia esineitä, kuten hunajapurkki, kekä ja lapio. Löydettyään kuvia vastaavat esineet paperista ympyröidään oikea kuva ja kun kaikki on löydetty, saa pyöräyttää onnenpyörää ja valita itselleen palkinnon; avolehtiö, paperinukke tai taiteltava säästöpankki.
Pisteellä kävi hitaaseen tahtiin ihmisiä, joiden kanssa juttelin ja joita autoin paperien kanssa leikkimisissä. Minusta oli todella mukavaa, varsinkin kun pisteellä kävi tekemässä paperikoristeita myös vanhemmat ihmiset ja välillä myös kanssatyöntekijöitä. Juttelin myös sanan jos toisenkin Piritan kanssa.
Taukokahvi maistui hyvältä, samoin salaatti ja munkit. Ja mehu, tottakai. Tykkäsin tehdä töitä ympäristössä, jossa ei pääse olemaan jatkuvasti. Viihdyn vaatteissani, eivätkä kenkänikään hierrä. Ja etenkin lasten kanssa oli hauskaa tehdä."
En oikein keksinyt pidempää sepustusta. Mitään ihmeellistä kun ei oikein tapahtunut. Koko päivä meni mukavasti, rauhallisesti, eikä varsinkaan mitään pahaa tai ongelmallista tapahtunut. Lisäksi pää on vieläkin vähän sekaisin elilisestä (sunnuntai) lisävoimankäytöstä. Auts, sanonpahan vain.
Hierojapalveluita, anyone?
Aivan, loput kuvat museomarkkinoilta!
Joo. Oli tosi kivaa!
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Hämeen Linna
Kävimme tänään museovierailulla (opastetulla) värikkään historian omaavassa linnassamme. Olen Hämeen syntyperää itse, eli jollain tavalla ylpeä suuresta ja mahtavasta rakennelmasta, jota pääsin ihailemaan ja jonka historiaa janoan kuulla. Tykkään todella paljon linnastamme, mutta en ole tekemässä virtuaalipolkua, joten menkää itse kokemaan! Tässä pari kuvaa (a.k.a. todistusaineistoa).
Kun olin lapsi, linnasta pyöri kummitustarina, että siellä olisi kissan haamu... En haamuista tiedä, mutta tässä olisi kissa!
Kun olin lapsi, linnasta pyöri kummitustarina, että siellä olisi kissan haamu... En haamuista tiedä, mutta tässä olisi kissa!
maanantai 11. toukokuuta 2015
Pari(kin) viikkoa kerralla
Paljon on tapahtunut. Aloitetaan vaikkapa veteraanipäivästä (josta on jopa kuvallisia todisteita).
Olin siellä tarjoilemassa Säästöpankkiareenalla, tusinalle veteraaneille. Nautin suuresti, sillä asiakkaat olivat todella ystävälläisiä, kohteliaita ja ystävällisiä. Tarjoilu suoritettiin pöytiintarjoiluna, keittoruokaa, ja sen jälkeen tarjoiltiin kahvia. Olimme siellä maanantaina 27.4 ja valmistelemassa tilaa edellisenä perjantaina, 24 pvä.
Eikä siinä vielä kaikki. Olimme torstaina 30.4 pitämässä vanhainkodilla Espanja-teemaista päivää, joka oli aika kivaa ja erillaista. Suunnittelimme ohjelman itse ja se jopa onnistui, vaikkakin pienien vaikeuksien kautta.
Lisäksi olimme edeltävällä viikolla Irwinissä töissä, minä 4-7.5 (tiistaista torstaihin) ja järjestyksenvalvojakurssi alkoi 9.5. Olen innoissani ja aika hämilläni, ehkä jopa peloissani. Jännittävää hommaa tiedossa.
Olin myös töissä, 30.4 ja 1.5 Albertin kellarissa. Melkein kuin pikkujouluaika taas.
Tänään meille kävi myös puhumassa Livenationin porukkaa ja oli ihan mielenkiintoista kuulla asioita. Minun kysymyksiini kuului lyhin varoitusaika, pienin keikka ja pahin moka. Lyhin varoitusaika 5 pvä (ma-pe) ja pienin keikka oli eräs klubikeikka (en saanut selvää, kuka, mutta paljon konsonantteja) ja pahin moka oli Rammsteinin metrin heittävät pyrotekniikat, josta saatiin sittenkin onnistumistarina.
Uskon, että pahempia mokia on ollut, mutta kuten ei Suomen Tapahtumaratkaisutkaan avanneet tätä, niin ei myöskään Livenation. Vaikka voihan se toki olla, ettei pahoja mokia vain ole tapahtunut, ja se on oikeastaan hyvä asia.
Olin siellä tarjoilemassa Säästöpankkiareenalla, tusinalle veteraaneille. Nautin suuresti, sillä asiakkaat olivat todella ystävälläisiä, kohteliaita ja ystävällisiä. Tarjoilu suoritettiin pöytiintarjoiluna, keittoruokaa, ja sen jälkeen tarjoiltiin kahvia. Olimme siellä maanantaina 27.4 ja valmistelemassa tilaa edellisenä perjantaina, 24 pvä.
Eikä siinä vielä kaikki. Olimme torstaina 30.4 pitämässä vanhainkodilla Espanja-teemaista päivää, joka oli aika kivaa ja erillaista. Suunnittelimme ohjelman itse ja se jopa onnistui, vaikkakin pienien vaikeuksien kautta.
Lisäksi olimme edeltävällä viikolla Irwinissä töissä, minä 4-7.5 (tiistaista torstaihin) ja järjestyksenvalvojakurssi alkoi 9.5. Olen innoissani ja aika hämilläni, ehkä jopa peloissani. Jännittävää hommaa tiedossa.
Olin myös töissä, 30.4 ja 1.5 Albertin kellarissa. Melkein kuin pikkujouluaika taas.
Tänään meille kävi myös puhumassa Livenationin porukkaa ja oli ihan mielenkiintoista kuulla asioita. Minun kysymyksiini kuului lyhin varoitusaika, pienin keikka ja pahin moka. Lyhin varoitusaika 5 pvä (ma-pe) ja pienin keikka oli eräs klubikeikka (en saanut selvää, kuka, mutta paljon konsonantteja) ja pahin moka oli Rammsteinin metrin heittävät pyrotekniikat, josta saatiin sittenkin onnistumistarina.
Uskon, että pahempia mokia on ollut, mutta kuten ei Suomen Tapahtumaratkaisutkaan avanneet tätä, niin ei myöskään Livenation. Vaikka voihan se toki olla, ettei pahoja mokia vain ole tapahtunut, ja se on oikeastaan hyvä asia.
tiistai 21. huhtikuuta 2015
Kiertokapula
Kävimme tänään Kiertokapulalla, eli kaatopaikalla. Kuuntelimme lajittelusta asiaa, mikä on loppupeleissä suhteellisen tärkeää ympärisön kannalta (joskin tällaiset retket kuuluvat mielestäni ala-asteelle), mutta jotain piristystä päivään.
Toisaalta en oppinut mitään uutta, mutta näin ensimmäistä kertaa modernin kaatopaikan. Saavutus sekin.
Toisaalta en oppinut mitään uutta, mutta näin ensimmäistä kertaa modernin kaatopaikan. Saavutus sekin.
lauantai 18. huhtikuuta 2015
ITK-messut, Nazareth & Uriah Heep
Tässä teille pikku paketti keskiviikosta tämän päivän (lauantai) tapahtumiin.
Eli, olimme keskiviikkona ITK-messuilla avustamassa. Itse sain vahdittavakseni luokkatilan 21, jossa kaikki sujui ainakin sillä perusteella, että he eivät tarvinneet yhtään mitään. Joten tein kaikkea pientä, kuten juoksin selvittelemässä asioita, teippaamassa WLAN-tietoja ja sen sellaisia. Oli ihan hauskaa.
Torstaina ja perjantaina pääasiallinen tahtäväni oli olla liikenteenohjaajana. Olin molemmat aamut 8-11 Aulangon ulkoilumajalla, torstaina yksin ja perjantaina Susannan kanssa. Loppupäivät pyörin hotellilla, neuvoen ihmisiä, jotka olivat hukassa.
Askartelin tosiaan kepeistä merkin, mihin asti saa parkkeerata ilman, että auton kylkeen jää bussin kuva. Ja tein sen kepeistä, siksi siellä on isoja tikkuja parissa kuvassa.
Perjantaina lähdin kotiin, nukuin pari tuntia ja söin ja lähdin Uriah Heepin ja Nazarethin keikalle Elenia-areenalle. Eikä tämä ollut hupikeikka, vaan työvuoro. Anniskelualue oli samassa tilassa lavan kanssa, joten kuulotulpat olivat hyvä juttu.
Elenia-areenan valmisteleminen keikkaa varten aloitettiin samana aamuna kello kahdekan, eli aika monen monta työtuntia tuohonkin upposi. Keikan jälkeen autoimme kaikki kasaamisessa ja purkamisessa. Nimimerkki nuo valkoiset aidat oli kamalia.
 |
| Nazareth |
 |
| Uriah Heep |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)