Kiertokapula

Kävimme tänään Kiertokapulalla, eli kaatopaikalla. Kuuntelimme lajittelusta asiaa, mikä on loppupeleissä suhteellisen tärkeää ympärisön kannalta (joskin tällaiset retket kuuluvat mielestäni ala-asteelle), mutta jotain piristystä päivään. 

Toisaalta en oppinut mitään uutta, mutta näin ensimmäistä kertaa modernin kaatopaikan. Saavutus sekin.

 

ITK-messut, Nazareth & Uriah Heep

Tässä teille pikku paketti keskiviikosta tämän päivän (lauantai) tapahtumiin.

Eli, olimme keskiviikkona ITK-messuilla avustamassa. Itse sain vahdittavakseni luokkatilan 21, jossa kaikki sujui ainakin sillä perusteella, että he eivät tarvinneet yhtään mitään. Joten tein kaikkea pientä, kuten juoksin selvittelemässä asioita, teippaamassa WLAN-tietoja ja sen sellaisia. Oli ihan hauskaa. 

Torstaina ja perjantaina pääasiallinen tahtäväni oli olla liikenteenohjaajana. Olin molemmat aamut 8-11 Aulangon ulkoilumajalla, torstaina yksin ja perjantaina Susannan kanssa. Loppupäivät pyörin hotellilla, neuvoen ihmisiä, jotka olivat hukassa. 

Askartelin tosiaan kepeistä merkin, mihin asti saa parkkeerata ilman, että auton kylkeen jää bussin kuva. Ja tein sen kepeistä, siksi siellä on isoja tikkuja parissa kuvassa.

Perjantaina lähdin kotiin, nukuin pari tuntia ja söin ja lähdin Uriah Heepin ja Nazarethin keikalle Elenia-areenalle. Eikä tämä ollut hupikeikka, vaan työvuoro. Anniskelualue oli samassa tilassa lavan kanssa, joten kuulotulpat olivat hyvä juttu. 

Elenia-areenan valmisteleminen keikkaa varten aloitettiin samana aamuna kello kahdekan, eli aika monen monta työtuntia tuohonkin upposi. Keikan jälkeen autoimme kaikki kasaamisessa ja purkamisessa. Nimimerkki nuo valkoiset aidat oli kamalia.

Nazareth

Uriah Heep

Ja tänään Albertin Kellariin työvuoroon. Onneksi ensiviikolla on lyhyitä päiviä, jalat huutaa hoosiannaa ja unirytmi on oikeasti todella ilkeä asia olla olemassa.

ITK - valmistelu

Tänään oli ensimmäinen päivä ITK-messujuttuja. Pääsimme siirtelemään pöydät ja tuolit paikoilleen. Porukalla homma hoitui nopeasti ja vaivatta. Se oli jopa aika hauskaa, varsinkin fyysisen työn tekeminen.

Itse en ole ryhmätyöihmisiä, minun pitää kehittää sitä taitoa, joten tällainen työ toimii loistavana harjoituksena, kun pitää kommunikoida ja osata olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä.

Olen lyhyenä aikana baaritöissä oppinut aika hyvin olemaan ihmisten kanssa tekemisissä ja uskon siitä olevan hyötyä, tai ainakin toivon, etten lamaudu täysin. Sillä yleensähän ihmisiä pelottavat ensimmäiset asiat.

Tämä on meidän ensimmäinen juttu "kentällä". Huomenna 8.30 homma käyntiin ihan aikuisten oikeasti. Ja silti minua ei jännitä, ei oikeastaan. 

Tässä kuvia tämän päivän ahkerasta työskentelystä.

Opettajaa piilossa. Tilannekuvat on aina vähän sekavia.

 

Etätehtävä

Saimme etätehtäväksi selvittää, mitä Suomen Tapahtumaratkaisut Oy tekee.

Eli, tapahtumaratkaisuissa työskentelee vakituisesti neljä työntekijää, joiden avuksi palkataan freelancereita. Se on perheyritys, joka on ollut olemassa jo kolmen sukupolven ajan, mutta yrityksen katsotaan toimineen virallisesti vuodesta 2007.

Tapahtumaratkaisuiden tuotteisiin kuuluvat lavapohjat, ulkolavat, esitystekniikka, kalusteet, tilanjakajat, kankaat, matot, trussit, nostimet, telineet, teltat, lattiat, logistiikka, lavasteet, somisteet ja sähkökalusto. Heiltä löytyy myös osaamista tuotannon suunnittelusta, toteutuksesta, vuokrauksesta, myynnistä, korkean paikan työhöstä, tarkastuksista, huolloista, pohjakuvista, mallinteista, ompelimoista ja verstaista.

Yritys on ollut mukana mm. Ilosaarirockissa, rakentamalla Yle-X-lavan 2006-2011, Suomen kansallisoopperassa rakentamassa esintymislavarakenteita vierailunäytöksiin vuonna 2011 ja rakentamassa Big Brother-talon lavastuksia vuonna 2013.

Yrityksen halutaan olevan suoraan lainattuna; "Toivomme seuraavien attribuuttien kuvaavan toimintaamme: laadukas, helppo, palveleva, turvallinen, täsmällinen, luova.". He pyrkivät myös mielekkääseen, turvalliseen ympäristöön ja vihreisiin arvoihin.

Meitä pyydettiin esittämään kolme kysymystä, jotkai meidän piti keksiä itse. Minun kysymykseni ja niihin vastaukset;

1. Mitä olette tehneet kuluneen parin vuoden aikana?

- Pariisissa sijaitsevan Unescon seinille tehty valotaiteen, "Light is here"-teoksen toteutus. Lisäksi he ovat olleet vuonna 2014 yhteensä 600 tapahtumassa mukana.

2. Mikä on suurin ylpeyden aihe?

- "Light is here".

3. Mikä on epäonnistunut pahiten?

- He ovat aina saaneet keikat suoritettua. Mainittiin myös erään kokin kilahtaminen ja veitsi pääkokin kyljessä.

 

Club Global, Orivesi

Olin edeltäneellä viikolla poissa koulusta keskiviikon ja torstain (1.-2.4) ja ihan hyvästä syystä.

Matkustin siis Orivedelle keskiviikkona päivällä. Tapasin mm. entisen rehtorini, psykologian opettajan/koulukuraattorin, draamaopettajan ja kieltenopettajani. Club Globaleiden idea on suurin piirtein tämä; kuluvan vuoden musiikkilinjalaiset esittävät kappaleita sillä hetkellä opiskeleville, entisille opiskelijoille ja mahdollisille tuleville opiskelijoille (= sillä hetkellä opiskelevien ystäville). Itse saavun yleensä paikalle niin, että tapaan vanhoja opettajiani ja vaihdan kuulumisiani.

Tämän vuoden Globalit olivat erityisen haikeat minulle, sillä tänä keväänä valmistuvat he, jotka saapuivat ensimmäiselle luokalle minun ollessani abi. Eli tänä vuonna tuli kaksi vuotta täyteen siitä, kun olen itse opiskellut. Tapasin pienen määrän vanhoja luokkalaisiani ja vanhoja linjalaisia, juttelin talkkarin kanssa ja arvostelin rankalla kädellä (kuten siis on tapana) musiikkilinjaa, vaikka ei heidän esityksissään ollut mitään vikaa. 

Eli tapahtuman pointtia on vähän vaikea kasata yhteen, koska siinä on niin monta tekijää; musiikkilinjan "päättötyö" vanhat opiskelijat, uudet (mahdolliset) opiskelijat... Kaikkia meitä yhdistää orivesi ja opisto.

Tältä se suurin piirtein näyttää grillikatokselta katseltuna;

 

Sain myös räpsittyä julkaisukelpoisia kuvia yhden esityksen alusta. Ihmiset kun tuppivat hyppimään liian lähelle, lisäksi tähän kellonaikaan valaistus oli vielä hyvä. Loppuillalta ei ole kuvia.

And I promised to write something in english, as I missed those few schooldays... It was really a small event, only 200 guests. I forgot to mention, that this event is run by students, and even mostly musical ones, for they are the ones to perform. They performed four times at the night with small breaks and the event lasted untill 1 a.m. 

The next morning I had the pleasure to meet my two teachers I had missed the day before; mothertongueteacher and historyteacher, whom I had liked the most.

And after having some rest on Friday, I enjoyed my shift on Saturday at my favorite bar. So that's that for my easter.